Usein kysyttyä
Kysyvä ei tieltä eksy!
Yrittäjäksi ryhtyminen askarruttaa meistä monia. Siksi olemme keränneet oheen yleisimpiä meille esitettyjä osuuskuntiin liittyviä kysymyksiä.
Montako jäsentä tarvitaan osuuskunnan perustamiseen?
Osuuskunnan perustajajäseniä tarvitaan vähintään kolme. Ne voivat olla niin henkilö-, yritys- kuin yhteisöjäseniä.
Täytyykö osuuskunnan jäsenen ottaa yrittäjäeläke?
Jos osuuskunnan äänivalta jakautuu ääni/jäsen -periaatteella, ei yhdenkään jäsenen äänimäärä voi nousta 33,3%:a suuremmaksi. Tässä tilanteessa yrittäjäeläkkeen ottovelvoitetta ei synny. Jos sen sijaan osuuskunnassa on äänivaltaa porrastettu esimerkiksi Tytti Tavallinen 5 ääntä, Marko Mallikas 1 ääni ja Matti Meikäläinen 1 ääni, ovat omistusprosentit siis 71,4 ja 14,3 ja 14,3. Tällöin Tytti Tavalliselle syntyy työvoimaviranomaisten tarkoittama yrittäjästatus ja myös velvoite ottaa yrittäjäeläke. Huom. ääniporrastuksessa jäsenen äänimäärä suhteessa toiseen jäseneen voi olla enintään kymmenkertainen ja ääniporrastuksesta on oltava tarkat sääntömääräykset.
Miten osuusmaksu määräytyy?
Osuusmaksulle ei ole lakisääteistä minimivaatimusta. Osuuskunnan perustajajäsenet päättävät yhteisesti osuusmaksun suuruuden. Osuusmaksu on kaikille jäsenille aina sama. Osuusmaksua voidaan myös myöhemmässä vaiheessa joko korottaa tai alentaa. Liiketoiminnan aloittamisessa aiheutuvat kustannukset sekä muut toiminnan käyntiinlähdön kannalta olennaiset menoerät määrittävät osaltaan, kuinka paljon osuuskuntaan tarvitaan alkupääomaa. Osuuskunnassa tämä on osuuspääomaa, joka muodostuu maksetuista osuusmaksuista.
Voiko alle 18-vuotias olla osuuskunnan jäsen?
Alaikäinen ei voi olla osuuskunnan perustajajäsen (OKL 2:1), mutta alaikäinen voi liittyä osuuskuntaan. Tämä edellyttää edunvalvojan eli huoltajan suostumuksen sekä maistraatin vahvistaman luvan (ks. Laki holhoustoimesta 442/1999 ja asetus holhoustoimesta 889/1999). Alaikäinen ei voi myöskään toimia osuuskunnan hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä (OKL 5:5). Lisätietoja www.maistraatti.fi kohdassa holhoustoimi.
Toiminimiyrittäjä haluaisi liittyä osuuskunnan jäseneksi – miten tämä on mahdollista?
Osuuskunnan jäsenenä voi olla myös yrityksiä, jos osuuskunnan säännöt sen mahdollistavat ja osuuskunta on valmis ottamaan yritysjäseniä. Käytännössä kaupparekisteri rinnastaa toiminimiyrittäjän henkilöjäseneksi. Tämä ei kuitenkaan muuta toiminimiyrittäjän yrittäjästatusta tai toimintamallia. Yritysjäsenet voivat myös toimia ja myydä palveluitaan ilman osuuskuntaakin.
Jos velvoitamme säännöissä yhteisöjäsenen osallistumaan useammalla kuin yhdellä osuudella, onko sillä vastaava määrä ääniä? Entä kasvattaako yhteisöjäsen osuuskunnan kokoa yhdellä jäsenellä vai osuuksien määrällä?
Yhteisöjäsenellä, jolla on useampi osuus, ei ole äänimäärää enempää kuin muillakaan jäsenillä. Yhteisöjäsen kasvattaa osuuskunnan kokoa yhdellä jäsenellä osuuksien lukumäärästä huolimatta, ellei säännöissä ole erikseen määrätty ääniporrastuksesta.
Mitä ovat vapaaehtoinen osuusmaksu ja lisäosuusmaksu?
Vapaaehtoinen osuusmaksu ja lisäosuusmaksu ovat sijoituksellisia elementtejä, osuuksia, jotka eivät tuo äänioikeutta. Vapaaehtoisen osuuden nimellisarvo on samansuuruinen kuin osuuden nimellisarvo. Vapaaehtoinen osuus tuottaa samat oikeudet ylijäämään kuin osuusmaksu.
Lisäosuuksista voidaan säännöissä määrätä, että osuuskunta voi antaa lisäosuuksia myös muille kuin jäsenille. Lisäosuuksien antamisesta päättää jäseneksi ottamisesta päättävä toimielin (OKL 11:5). Lisäosuuden suuruutta ei ole ennalta määrätty. Asiasta päätetään osuuskunnan perustamisen yhteydessä tai toiminnan aikana sääntömuutoksella, jos rahoituselementti halutaan ottaa käyttöön.
Mikä on osuuskunnan jäsenen taloudellinen vastuu konkurssitilanteessa?
Osuuskunta vastaa osuuskunnan veloista ja muista sitoumuksista. Osuuskunnassa jäsenen taloudellinen vastuu on rajattu sijoitettuun osuusmaksuun, ellei säännöissä ole pykälää lisämaksuvelvollisuudesta. Konkurssitilanteessa jäsen menettää sijoittamansa osuusmaksun ja mahdollisesti myös muut sijoittamansa oman pääomanehtoiset sijoitukset pois lukien jäsenen mahdollisesti antamat henkilökohtaiset takaukset.
Milloin osuuskunnan kokous on päätösvaltainen?
Osuuskunnan kokous on päätösvaltainen, kun kokous on kutsuttu koolle osuuskuntalain mukaisesti (kokouskutsujen lähettämismääräykset OKL 4:10,11,12).
Onko osuuskunnalle valittava toimitusjohtaja?
Toimitusjohtaja ei ole pakollinen, mutta sellainen voidaan kyllä halutessa valita (OKL 5:4). Käytännössä hallituksen puheenjohtaja hoitaa toimitusjohtajalle määriteltyjä tehtäviä, joten pienissä osuuskunnissa harvemmin valitaan toimitusjohtajaa.
Jos osuuskunnan jäsenellä ei ole osuuskunnan kautta töitä, onko jäsenellä oikeus työttömyysturvaan?
Henkilön työttömyysturvaoikeutta määrittelee työttömyysturvalainsäädäntö (ks. työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290). Laki määrittelee, onko henkilö yrittäjä vai palkansaaja. Palkansaajalla on oikeus työttömyysturvaan, mutta yrittäjällä ei. Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan yrittäjien eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen (50% omistus). Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja jonka määräämisvalta yrityksessä on vähintään 15 %. Perheyrittäjyyden raja on 30 %:a. Osuuskunnan kannalta jäsenellä on mahdollisuus saada palkansaajan status silloin, kun tämän osuus alittaa tuon 15 %. Käytännössä osuus alittuu silloin, kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, jolloin kaikkien määräämisvalta on 14,29 %. Palkansaajan statuksen kautta osuuskunnan jäsen voi saada työttömyysturvaa siltä ajalta, jolloin hän ei pysty saamaan tuloa osuuskunnan kautta.
Miten osuuskunnan purkaminen tapahtuu?
Osuuskunta voidaan purkaa kahdella tapaa riippuen siitä onko tilikauden aikana ollut toimintaa vai ei. Jos osuuskunta on ollut viimeisen tilikauden toimimaton, voidaan osuuskunta purkaa ns. pikapurkumenettelyllä. Jos vastaavasti osuuskunnassa on ollut toimintaa viimeisen tilikauden aikana tulee osuuskunta purkaa vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta. Päätös osuuskunnan purkamisesta on molemmissa edellä mainituissa tapauksissa tehtävä osuuskunnan kokouksessa 2/3 enemmistöpäätöksellä tai päätös voidaan tehdä ilman kokousta jäsenistön yksimielisellä päätöksellä. Ks. tarkemmat ohjeet tästä.





