Sosiaalinen yrittäjyys « Tampereen seudun osuustoimintakeskus

Sosiaalinen yrittäjyys

Sosiaalinen yritys tarjoaa työllistymismahdollisuuksia

Sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan liikeyritystä, jonka palveluksessa olevista työntekijöistä kolmannes on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on tarjota uusia työllistymismahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pitkäaikaisille työttömille.

Sosiaalinen yritys voi toimia millä tahansa toimialalla ja ne saavat työllistämiseen tukea valtiolta.

Mikä on sosiaalinen yritys?

Sosiaalisen yrityksen nimeä voivat käyttää ainoastaan työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkityt yritykset. Lainsäädäntö ei tee eroa yritys- ja yhdistyskentän toimijoiden välille, joten myös yhdistys voi olla sosiaalinen yritys (laki sosiaalisista yrityksistä, 1351/2003). Yritys voidaan hyväksyä työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin seuraavin perustein:

1. Yrityksen palveluksessa olevista työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteenlaskettuna vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.

2. Yritys maksaa kaikille työntekijöilleen alan työsopimuksessa täysin työkykyiselle sovitun palkan.

3. Yritys ei ole elinkeinotoiminnassaan rikkonut lakia, eikä ole toiminut hyvän liiketavan vastaisesti. Yritys ei ole laiminlyönyt verojen maksua, sosiaaliturva- tai sosiaalivakuutusmaksuja.

Osuuskunta sosiaalisena yrityksenä

Myös osuuskunta voidaan hyväksyä sosiaaliseksi yritykseksi, mikäli se täyttää rekisteröitymiselle asetetut ehdot. Sosiaalisten yritysten rekisteriin on tällä hetkellä (8/2009) merkitty 11 osuuskuntaa:

Aelita Osuuskunta, Helsinki, toimiala: kotipalvelu, kotisiivous
Hopea Aurinko Osuuskunta, Jäminkipohja, toimiala: muualla luokittelemattomat palvelut
Kulttuuriosuuskunta Sateenkaari, Turku, toimiala: kulttuurihistoriallisten rakennusten suojelu ja uudelleen rakentaminen
Osuuskunta ATK Helppi & Netti, Ylöjärvi, toimiala: atk-palvelut, -huolto, -koulutus ja myynti
Osuuskunta Kankurin Ilo, Lahti, toimiala: käsityökeskus
Osuuskunta Kuurojen työosuuskunta OSKU, Helsinki, toimiala: kotipalvelu, siivouspalvelu, kodin remonttityöt, lastenhoito
Osuuskunta Nakertajan Ahjo, Kajaani, toimiala: matkailu-, majoitus-, kokous- ja ohjelmapalvelutoiminta
Osuuskunta Nelikataja, Kannus, toimiala: monialaosuuskunta
Osuuskunta OK Kuntoutuspalvelut, Oulu, toimiala: yksityinen sosiaaliala
Osuuskunta Simsakat, Heinävesi, toimiala: palvelu- ja tuotantotoiminta
Osuuskunta Taitokumpu, Outokumpu, toimiala: kirpputori ja käsityömyymälä

Osuuskunta voi rekisteröityä sosiaaliseksi yritykseksi esim.

jos kolme yhdistystä perustaa osuuskunnan ja palkkaa yhdenkin vajaakuntoisen henkilön
jos kolme henkilöä perustaa osuuskunnan ja yksi palkattu jäsen on myös vajaakuntoinen

Perusajatus on se, että sosiaalisen yrityksen statusta haettaessa katsotaan nimenomaan palkattujen työntekijöiden kokonaismäärää ja sitä, että vajaakuntoisten tai vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien osuus on näistä vähintään 30%. Osuuskunnassa on siis huomattava, että pelkkä osuuskunnan jäsenyys ei synnytä työsuhdetta. Näin ollen monijäsenisessä osuuskunnassa, jossa on vain yksi palkattu työntekijä ja tämä on vajaakuntoinen, sosiaalisen yrityksen kriteeri täyttyy (tällöin vajaakuntoisten osuus palkatusta työvoimasta 100%). Työntekijöiksi lasketaan myös kaikki osa-aikaisetkin työsuhteet, asia joka voi olla merkittävä erityisesti osuuskunnissa.

Käytännössä osuuskuntaa on sovellettu vajaakuntoisten työllistämiseen jo paljon ennen lain voimaan tuloa, mutta nämä osuuskunnat eivät viime kädessä täytä lain määräämiä sosiaalisen yrityksen kriteereitä. Esimerkki tämän tyyppisestä osuuskunnasta on näkövammaisten osuuskunta Tamrinki.

Se, miten osuuskuntaa voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin lain määrittämän sosiaalisen yrityksen organisointimuotona, jää toistaiseksi nähtäväksi.